[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”3_5,2_5″ _builder_version=”4.17.4″ _module_preset=”default” custom_margin=”16px|auto||auto||” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”3_5″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.17.4″ _module_preset=”default” custom_margin=”-40px|||||” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Suomalainen keskikes\u00e4n juhla tunnettiin Lounais-Suomen murteissa mettumaarina ja It\u00e4-Suomessa Ukon juhlana. Katolinen kirkko siirsi juhlap\u00e4iv\u00e4n keskiajalla Johannes Kastajan p\u00e4iv\u00e4ksi, ja ajan my\u00f6t\u00e4 juhla sai vakiintuneen nimen juhannus.<\/p>\n
Suomalainen kokkoperinne on osa yleiseurooppalaista tapaa polttaa tulia kev\u00e4tjuhlien yhteydess\u00e4. Juhannuskokot ovat l\u00e4ht\u00f6isin maamme it\u00e4isist\u00e4 osista. Nykyisin niit\u00e4 poltetaan kautta maan, jopa Lapin valoisassa juhannusy\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
Ahvenanmaalla ja rannikkoalueella rakennettiin juhannussalkoja kokon polttamisen sijaan. Salon runkona oli lipputangon kaltainen masto, joka varustettiin usealla poikkipuulla. Masto koristettiin kukin ja lehv\u00e4k\u00f6ynn\u00f6ksin. Sen p\u00e4\u00e4ss\u00e4 oli tavallisesti puusta veistetty vehtariukko, tuuliviiri tai lippu, puusta veistetty aurinkopy\u00f6r\u00e4 ja\/tai purjeveneit\u00e4.<\/p>\n
Juhannuksen viettoon liittyy monenlaisia uskomuksia ja taikoja. Juhannustaioilla pyrittiin varmistamaan tulevan vuoden sato, maito-onni ja naimaonni. Lemmentaioista on olemassa monia erilaisia variaatioita sijainnista riippuen: tyynyn alle saatettiin laittaa nelilehtinen apila, kukkaseppele, virsikirja tai kupariraha, jotta unessa tapaisi sen oikean. Vasemman jalan sukka saatettiin k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 y\u00f6ksi nurin samasta syyst\u00e4. Tulevan sulhasen kuvajaisen saattoi my\u00f6s n\u00e4hd\u00e4, jos kurkisti kaivoon juhannusy\u00f6n\u00e4.<\/p>\n
Seurasaari on ollut juhannuksen viettopaikka jo yli sadan vuoden ajan. Saaressa on j\u00e4rjestetty maksullista juhannusjuhlaa ensin Suomen muinaismuistoyhdistyksen (vuosina 1954\u201355) ja sitten Seurasaaris\u00e4\u00e4ti\u00f6n toimesta (vuodesta 1956 l\u00e4htien).<\/p>\n
Tapahtuman k\u00e4vij\u00f6ille v\u00e4litet\u00e4\u00e4n museomilj\u00f6\u00f6seen soveltuvia ja agraariin perinteeseen tukeutuvia el\u00e4myksi\u00e4 ja kokemuksia. Alusta asti ohjelmistoon ovat kuuluneet juhannuskokot ja -salot, juhannustaiat, pelimannisoitto ja kansantanssit. Tienvarren k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isohjelma tuli mukaan 1970-luvulla. H\u00e4\u00e4parin sytytt\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4kokon kipunoiden toivotaan tuovan onnea ja menestyst\u00e4.<\/p>\n
[\/et_pb_text][et_pb_video src=”https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=jvJp1iJbXuI” _builder_version=”4.17.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_video][\/et_pb_column][et_pb_column type=”2_5″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_cta title=”Haluatko tiet\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n keskikes\u00e4n juhlan perinteist\u00e4?” button_url=”https:\/\/www.juhannusvalkeat.fi\/new\/wp-content\/uploads\/2022\/03\/Bibliografia.docx” button_text=”Tutustu bibliografiaamme” _builder_version=”4.17.4″ _module_preset=”default” use_background_color=”off” background_layout=”light” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_cta][et_pb_text _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” hover_enabled=”0″ global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″]<\/p>\n
Juhannusperinteest\u00e4 lis\u00e4\u00e4\u00a0<\/span>SKS:n juhlakalenterista<\/a><\/span><\/p>\n